Alustatalous, 5, tekniset mahdollistajat
(Jatk.)https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf
"Internet of Things (IoT) nähdään uutena mahdollisuutena kasvattaa sensoreiden
hyötykäyttöä eksponentiaalisesti ja sitä kautta lisätä monikertaisesti toisiinsa linkittyvien datavirtojen määrä. Koneet, laitteet ja prosessit tulevat datavirtojen avulla läpinäkyviksi ja niistä luodut digitaaliset kopiot, ns. “digitaaliset kaksoset”, mahdollistavat kokonaan uusia kehitysmahdollisuuksia joustavasti virtuaalisissa ympäristöissä - ajasta ja paikasta riippumatta."
"Virtuaalisuutta edistävät teknologiat: täydennetty todellisuus (eng. augmented reality, AR), virtuaalitodellisuus (eng. virtual reality, VR), virtuaalimallinnus, hologrammit jne, ovat nousseet vähitellen osaksi palvelukokemuksen rikastamista. Robotiikka, ohjelmistorobotiikka ja automatisaatio tulleet osaksi niin valmistuksen kuin palvelutuotannonkin prosesseja, nopeuttamaan ja tehostamaan tiedon
hyötykäyttöä. Lohkoketjut (eng. blockchains, BC) puolestaan valjastetaan ratkomaan tiedonkulun luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta. Ja tämän kaiken tehoa moninkertaistetaan erilaisilla tekoälyratkaisuilla (eng. artificial intelligence, AI)."
"Johtavissa alustayhtiöissä on käynnissä jatkuva uusien teknologioiden skannaus.
Niitä kokeillaan usein yksinkin, mutta yhä useammin yhdessä muiden ekosysteemitoimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään teknologiayhtiöiden kanssa ja
startupit valjastetaan kehittämään lupaavimpia ratkaisuja ydinliiketoimintaa täydentäviksi kokonaisuuksiksi. Uudet teknologiat nähdään alustatalouden avaintuotannontekijöinä, ja niiden testaamisen ja kehittämiseen panostetaan
tosissaan."
THINin voimavara!!!
"Alustayhtiöt ovat tehneet valtavia investointeja liiketoiminta- ja teknologiaosaamisperustansa kasvattamiseen."
"Suomen tilannekuva
Rankasti takamatkalla, etumatkaa kiinni kirimässä"
"Suomessa on useita globaaliksi kasvaneita teollisuusyrityksiä: mm. metsä-, metalli-, kemia-, elektroniikka-, telekommunikaatio- ja laivanrakennusaloilla. Niiden asemasta kannattaa pitää kiinni. Ongelmana monilla aloilla on kuitenkin se, että tuotannolliseen malliin nojautuva teollisuus ei enää kasva aikaisempaan tapaan. Tavarateollinen kysyntä polkee paikallaan ja palvelu korvaa tavaran kysyntää. Samaan aikaan digitaaliset innovaatiot hakevat ja löytävät uusia tapoja tyydyttää asiakastarpeet ilman uutta tai edes vanhaa tavaraa."
"Viimeisen kymmenen viidentoista vuoden aikana kovalla työllä hankittu innovaattorin rooli on valunut käsistämme (?). Uudet, dataan perustuvat liiketoimintamallit ovat muuttaneet kilpailuasetelmia pysyvästi, emmekä ole pystyneet uudistamaan ajatteluamme ja toimintatapojamme tarpeeksi nopeasti. Innovaatioiden leviäminen kärkiyrityksistä muihin yrityksiin ei toimi aiempien vuosien tapaan."
"Suomalaiset yritykset elävät edelleen hyvin vahvasti digitalouden aikaa, jossa digitaalisuuden mukanaan tuomia skaala- ja tuottavuusetuja käytetään pääsääntöisesti hyväksi yritysten omien prosessien tehostamiseen. Panostukset kohdistuvatt hallinnollisten, digitaalisten palveluiden kehitykseen ilman uuden liiketoiminnan kehittämisen tai uusien toimialojen synnyttämisen näkökulmaa. Liiketoimintojen alustoituminen ei ole käynnistynyt ja alustaekosysteemien kehitys on vasta alkamassa satunnaisten yksittäin tapausten johdolla, lähinnä pienten ja keskisuurten edelläkävijäyritysten toimesta."
JNE, JNE. Kommentti: Selonteon alku tuntui jämäkältä, mutta 100 sivua Suomen teollisuuden tilasta alkoi puuduttaa. Itsestäni tuntui siltä, että kalvopohjia löytyy, mutta miten teoria ja käytäntö tapaavat. Joitakin välähdyksiä kerrataan, mutta surkeitakin esimerkkejä löytyy. Meillä entinenkin osaamispohja on kaventumassa:
- luonnontieteellisten alojen hakuvoima on sammunut ja kulttuuri- ja hoiva-alat voittavat, etsitään käytännön läheisyyttä (= helppoutta) tai "kulttuuria" (= kaikkea muuta kuin matematiikkaa ja tekniikkaa)
- 1/3 yliopistojen opiskelijoista ei valmistu (edes) kymmenessä vuodessa,
- tohtoriväitökset ovat lyhyitä, mutta lapsellisia (voisivat olla hyviä esseitä opiskelijan omasta harrastustoiminnasta),
- opiskelijoiden motivaatio on kiinni vain ulkomaisten opiskelijoiden vetoavusta/ esimerkistä
(kommentteja: teknisestä piirustuksesta: "ei voisi vähempää kiinnostaa", muistiinpanojen tekemisestä: "joudutaan kuitenkin lemppaamaan")
Siis opiskelijat eivät ymmärrä tärkeintä näkökulmaa: opiskelu on (itsensä) jatkuvaa parantamista - nyt odotellaan, että oikea työ tulee vastaan ja sitten sille jotain tehdään...
ja ehkä opitaan... siinä sivussa.
Mutta mallejahan meillä riittää:
DIGITAALISTEN ALUSTOJEN RAKENNUSMALLI
Olen vasta muutaman tunnin tutkaillut aihetta ja tarkoitukseni on saada alitajunta työhön. Seuraavassa kirjoituksessa esitän omia pohdiskelujani THINin maailmasta.